Kolme äitiä, kuusi lasta, kolme potkupyörää, kolmet vaunut, rajallinen budjetti -kesä kaupungissa

tiistai 16. elokuuta 2011

Wau, sanoi Tilta, kun Uotilan leikkikentän näki







Testiryhmän vielä lomaileva 2/3 otti vinkistä vaarin ja lähti tutustumaan Uotilan Siilotien leikkikenttään. Nimiä mainitsematta todettakoon, että toinen kolmannes saapui paikalle sankarillisesti pyöräkärryin, toinen epäurheilijamaisesti autolla. (Hannalla oli kyllä ihan hyvä syy, ja vielä itsestä riippumaton.)
Ensivaikutelma oli niin lapsilla kuin aikuisilla, että onpas runsaasti kaikkea ja ihan uusiakin juttuja. Puistoon oli valittu hieno kokoelma eri vempelevalmistajilta kaikki ikäryhmät huomioiden. Mamatkin intoutuivat kokeilemaan kiipeilytelineliu'un pyörivää väkkyrää. Kokeilu ei vaatinut uhreja, mutta jätimme silti pukkitappelut väliin - vaikka siihenkin olisi ollut tarjolla oivallinen tasapainoilulauta.




Pienten puolelta löytyi mopohytkytin, liuku ja kiva mökki, jossa oli hella ja hiekkasihtejä. Mökki oli ihan huippu muksujen mielestä. Välimaastossa sai ajella autolla, keinua tahi kiivetä liukumäkeen. Olipa telineessä jopa kiipeilyseinä! (Osoittautui äidille liian vaativaksi. Mutta kun kengät lipsus!) Aatos ja Ahti kykenivät kiipeämään liukuun, mutta alas tultiin vain äidin avustuksella. Ahti onnistui kerran livahtamaan yksikseen ja oli turhan jännittävää. Miksi liu'uissa pitää muuten olla pieni hyppyri? Mamojen takapuolet eivät ainakaan moista kaipaa.

Isompien puoli tarjosi enemmän kiipeilyhaasteita. Keinut löytyivät sieltäkin. Puistossa oli kaksi penkkiparia, joista ainakin toiseen testiryhmä visioi jonkinlaisen katoksen auringolta tai sateelta suojaamaan. Jokin ihan simppeli olisi riittävä. Molok löytyi ja muutenkin leikkikenttä oli melko siistissä kunnossa; hieman oli nuorisolta jäänyt eväsretken roskia siivoamatta. Kenttää reunusti aita, joskin sisääntuloa varten oli jätetty runsaasti varaa ilman portteja. Testiryhmä totesi kuitenkin, että eiköhän sellaisen aukon aina yksi mama pysty blokkaamaan. Onneksi puistoon johtava tie on melko rauhallinen (viereinen ei niinkään).





Tältä leikkikentältä muksut eivät halunneet millään lähteä. Etenkin pienten puolen mökkiin ja liukuun keksittiin hirmuisen kivoja leikkejä. Testiryhmä suosittelee yksimielisesti Uotilan puistoa. Olisikohan siellä jopa Rauman paras kokoelma leikkivälineitä? Näin testiryhmä uskaltaa tämän kesän perusteella väittää.





Onnistuu se eväshetki ilman pöytääkin. Sitä voi mennä vaikka nurtsille istuskelemaan. (Mitä lapsille annettiinkaan evääksi aikana ennen banaaneja...)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti