Testiryhmän 2/3 kokoaa vielä kerran kaiken reippautensa - ja peräkärrynsä - ja polkee Sampaanalan Nurmelanpolun leikkikentälle. Ensivaikutelma on äideillä valitettavasti "ai tämmönen", mutta lapset ryhtyvät innokkaasti testauspuuhiin. Paitsi Aatos, joka ottaa tirsat kärryssä.
Tämän puiston kohderyhmä tuntuu olevan yli nelivuotiaat, ehkä parhaiten viihtyvät eskari-ikäiset. Kiipeilyteline-liuku-kombinaation lisäksi leikkipuisto tarjoaa keinuja, kolme kieputinta ja kaksi erilaista hytkytintä, joihin mahtuu useampikin muksu. Hiekkalaatikko antaisi tekemistä porukan pienimmille, mutta sitä ei puistossa ole.
Testiryhmä istuutuu nurtsille penkin sijasta ja miettii jatkotoimia. Vempeleet on käyty läpi nopeasti ja äitejäkin on jo pyöritetty kieputtimissa pahoinvointiin asti. Suuntaamme katseemme Aatoksen ohjaamana pyörätien toiselle puolelle metsään. Polku on jyrkempi kuin arveltiin, mutta selviämme kunnialla ylös asti ja teemme pienen kiepin metsässä. Alastuloa varten löytyy loivempi rinne. Äidit eivät enää anna sykkeen laskea, vaan pakkaavat lapset kärryihin ja lähtevät kotimatkalle.
Samppusten puiston vekottimet ovat periaatteessa varsin hauskoja, mutta testiryhmä ei nyt edustanut kohdeikäryhmää. Vai onko testiryhmä nähnyt jo niin paljon leikkikenttiä, ettei meihin enää helposti tehdä vaikutusta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti