Vajaamiehityksellä toimiva testiryhmä päätti nousta tarkastelemaan ukkospilviä vesitorniin. Lapsilla oli Taidekahvila Tornissa hirmuisen kivaa, mutta siitä huolimatta saimme luvan tulla uudestaankin.
Vesitornin sijainti ja painostava ilmanala saivat hikipisarat nousemaan Tiltan nenälle, mutta sinnikkäästi tämä superpeppi potkutteli potkupyörällään koko mäen Urhon hypellessä vierellä. Äidit seurasivat 90 asteen kulmassa vaunuja työntäen. Paljaskonttisena herkistyin muistelemaan kaunista vesielementtiä vesitornin mäessä enkä ole ainoa kaupunkilainen, joka kaipailee vesiputousta takaisin. Kunpa joskus taas vesi virtaisi.
Testiryhmä jätti vaunut maan tasalle, vaikka ne tornin hissiin olisivat mahtuneetkin. Taidekahvila Torni on todella siisti ja herkkuja piisaa. Ensi viikosta lähtien tarjolla on myös kotitekoisia hampurilaisia! Sinne siis lounastamaan. Lapsille on oma piirustuspaikka ja leluja. Syöttötuoleja löytyy myös. Henkilökunta oli varsin lapsiystävällistä: Urhon vesilasi jaksettiin täyttää useamman kerran (Urho nautti nesteitä noin litran verran) ja Tilta sai valita oman vesilasinsa pillin (pinkki). Kahvilaa pääsee näppärästi juoksemaan ympäri, minkä ilon äidit luonnollisesti nopeasti lopettivat. Juoksua yritettiin jatkaa ulkotasanteella, mutta senkin nuo mälsyyden kuningattaret kielsivät. Urho ja Tilta pystyivät jo itse kurkkimaan maisemia ja havaitsivat ainakin sataman ja kirkon.
Lähtötilanteessa (kiitos ja anteeksi) äidit havaitsivat vielä shoppailumahdollisuuden. Mukaan
ostettiin merirosvoliput, jotka tulevat pyöräkärryjämme koristamaan. Liput joutuivat kovaan koekäyttöön maan tasalle päästyämme, kun vihdoin oli lupa juosta.Ukkosen uhan siirtyessä testiryhmä päätti poiketa kotimatkalla Eteläkadulla sijaitsevassa Onnelan puistossa. Eteläkadun puoleisella laidalla on onneksi aita (lukuun ottamatta hölmöä koloa rivitalon kulmalla, jonka pienimmät aina hokaavat), jonka takaa liikennettä on hauska tarkkailla. Kun leikiltään kerkeää.
Onnelan puistossa on varsin toimiva perussetti; hiekkis on iso ja liukumäen pieni pomppu on muksuista kiva, keinut ovat kunnossa. Polkukaruselli toimii myös äitien treenipaikkana ja muutkin vempeleet jaksavat lapsia kiinnostaa oman aikansa. Hanna kiittää molokista. Sen verran äidit jaksoivat helteen pehmittäminä visioida, että jonkinlainen yksinkertainen katos tahi huvimaja keskellä puistoa olisi mahtava. Se tarjoaisi varjoa, eväspaikan ja mahdollisuuden juosta sen ympäri (taattu kestohupi törmäykseen saakka).
Nuoret miehet viihtyivät etenkin liukumäessä. Ahtia jurppi, kun Aatos tukki liu'un. Tiltan hupi on bongata nuorison leikkipaikkoihin piirtämiä aurinkoja (löytyy tästäkin liukumäestä).
Näytä suurempi kartta
Näytä suurempi kartta
Paljon käytetään puistoa, mutta aita voisi olla hieman tiiviimpää tekoa. Ja katos hyvä idea, aurinkoisella säällä porotus on armotonta, eikä suojaa oikein löydy. Hyvä äidit!
VastaaPoistaTestiryhmän visiitin jälkeen on tapahtunut seuraavaa: pienille tarkoitettu kilpikonna (jousieläin) on rikottu. Ruuvit näyttivät olevan irroitettu kilpikonnan etuosasta. (Joku on löytänyt elämälleen vissiin tarkoituksen.)
VastaaPoistaTällä hetkellä kilpikonna on siis todella vaarallinen käyttää!!! Tämä huomio tehtiin 10.7. sunnuntaina. Toivottavasti mitään ei ehdi sattua ja ötökkä saadaan nopeasti kuntoon!
Puistossa poikettiin ja ilokseni huomasin, että kilpikonna oli saanut tarvitsemaansa hoitoa ja oli kunnossa taas! Hyvä, hyvä. Tulipahan vain mieleeni, josko sinne puistokartan ( Rauman Wihertoimen sivuilta löytyvä) viereen laitettaisiin palauteboksi, jonne voisi suoraan ilmoittaa puistoissa huomaamistaan vioista tms. Nykyihmisen kun taitaa olla helpompi naputtaa viesti näin tietokoneella kuin tarttua puhelimeen ja soittaa. Useassa puistossa ei myöskään ole infotauluja tai puiston tietoja, joten tärkeäkin ilmoitus voi jäädä kokonaan soittamatta.
VastaaPoista